Kalikut, Mysore, Gokarna NO PIX!!

Ois kestäny liian kauan aikaa laittaa kuvii ja kaikkee ni TÄSTÄ pääsee ehkä toivottavasti mun feisbuukkii Intia-kansioo. En kyl tiiä pääseeks jos on tuntematon ihminen mut toivotaa.

Varkalasta me mentiin Mysoreen, tai no eka me ajateltii et mennää suoraa Gokarnaan ja oltiin varattu junaliputkin jonneki sen holleille, mut sit matkal päätettiiki jäädä aiemmin pois ja sit samal aateltii et mennääki Mysoree eka.

Tais olla suurin syy määränpään vaihtamiseen se, et meil ei ollu paikkoi junassa. Tai no, sehän meni niin, et varattiin liput ja oltiin jollain waiting listillä, minkä statusta piti kyttäillä et onks paikkoi mahollisesti vapautunu. Se oli taas vaihteeks tosi hämärä kuvio, et kun lipussa oli tarkat paikkanumerot, että miten ihmees niille samoille paikoille jonottaa tosi monta ihmistä ja sit tosi moni myös peruu, oltiin jollain sijalla 20. ja 21. tyylii ja sit päästiin jollee 5. ja 4. sijoille. Hämärää.

Mut mentiin sit kuitenkin junaan johonkin vaunuun vaan ja ihmiset teki istumistilaa. Matka Varkalasta Kumtaan, jonne alunperin piti mennä, ois kestäny jotain no tosi monta tuntii, en muista mut kuitee yli 12 tuntii reilust.

Junassa juteltii jonku ukkelin kaa joka oli sit sitä mieltä et kannattaa jäädä pois Kalikutissa, ja oltii et no oke aika sama mis sit päivän pari jumittelee ennen Mysoree. Se Kalikut oli aika kämänen mesta, rannikkokaupunki ja ranta oli intialaisten ranta eli siellä ne vaatteet päällä meressä pulikoi. No bikini time for me. Jotenkii aika muslimipainoitteisii noi länsirannikon mestat, et pitää olla aika tarkoin mietitty turistipaikka jossa voi hegailla pikkuhepenet päällä. Eikä nyt muutenka muual hirveest tee mieli paljastella ihoa sen enempää ku on pakko koska ei sit tuijotust jaksa. Sillee aikuiset miehet, voi vittu.

Nonii Kalikut, käytii siel sirkuksessa! Hassua, Intiasirkus. Aika perussettii, en tajuu miks siel oli kameli ku se ei tehny muutaku kävelytettii kerran sen estradin ympäri alussa.
Ei kai me siel Kalikutis sen kummempii tehty. Ainii paitsi et outo oli se, et kun mentiin ni tosi moni hotelli oli täys, mut meil oli jotku paikalliset poitsut ohjaamassa meitä aina seuraavaan hotelliin ja asioimassa niitten hotellityyppien kaa.

Ja ainii haha tietty taas parhaat tarinat liittyy matkustamiseen, lähettiin tuolta Kalikutista joskus kolmen aikaa yöllä, ja oltii varattu paikat halpaan (lue: paskaan) bussiin ja ei ees tarvi varmaa kertoo et oli taas hippasen säätöö et tajus et mist oma bussi lähtee ja muuta. Eli siis yöbussi, mut ei siin paljoo nukuttu ku oli ihan sika kylmä ja kuski oli joku paikallinen Mika Häkkinen ja sit viel ku mentii jossain semi vuoristos eli kauheet siksakkii ni sai taas vaa sillee olla paniikis et millon tulee kolari.

Mysore, se on ollu kaikista hienoin kaupunki tähän mennessä, tai sit vaa osattii mennä oikeelle alueelle. Oli tosi siistii ja oltiin jossain rauhallisella alueella ja Ville kävi kuppojen kilistely -opetuksessa eli jossain jotain singing bowl hommia. Tai no kävin mäki yhes sellases sessios mis partaäijä kaavussaa kilistei kuppoi siin et makasin maas ja kupposet oli mun ympärillä ja päällä. Sit vähä nukahin.

Mysoressa kävin myös salilla, se oli ihan haúskaa! Siel ne naiset oli jotku sellasis perinteisis vaatteeis, eikä salivaatteis jotain saksilaukkaili salia eestaas. Öö mitähän Mysorest. JOO! Me tutustuttii sellasee mukavaa riksakuskii! Se vei meitä sellasille perus turistikierroksille että nähtiin perusnähtävyydet Mysoresta. Taidettiin tavata se ekana iltana, kun oltiin jossain kävelemässä ja kattelemassa paikkoja, ja se tuli sanomaa Villelle ettei saa syyä ja kävellä samaa aikaa, et pitää pysähtyy ja syyä. Sitte siinä juteltii ja se vei sit meiät sellasii öljy- ja suitsukekauppaa mikä oli aika siisti mesta, päivisin siel oli jotain naisii käärimässä niitä suitsukeita ja ne on oikeesti paljon laadukkaampii ku perus pakettisuitsukkeet.

Mitähän muuta, no me käytii Mysoren palatsissa, silkkitehtaalla, jollain sandalwoodtehtaalla, yhellä vuorella ja ööö jotain. Ja iteksii käytii kiertää yks järvi siel, Kukkarahalli järvi. Hassu sananmuunnos hihi! Ja joo käytii myös kattoo leffas Hobitti, en oo ennen ollu 3D leffas. Leffasta ei sanottavaa, siellähän niitä kääpiöitä ja örkkejä vilis.

Sitte pois Mysoresta, eli Gokarnaa, ottaa aurinkoo, ah! Mut nyt oltii viksumpii niien bussien kaa ja osattii ottaa sellanen luksusbussi mis oli ilmastointi ja hyvät tuolit ja viel telkkuruutukii ohhoh. Taas alunperin oli eri suunnitelma, oltiin otettu bussiliput Goalle kun aateltiin et ehk ois siellä muutaman päivän, mut sit matkal päätettiiki taas jäädä aiemmin ja mennä sit suoraa sinne Gokarnaa.

Jäätiin siis joskus kolmen neljän maissa yöllä pois Ankolassa, josta on jotain 20km sinne Gokarnaa. Sitte otettii riksa, joka jouduttii sit vaihtaa ku se eka ei lähteny käyntii höhö. Oli ihan PILKKOpimeetä kun oltiin perillä jossain, eihän me oikee tiietty et millasta tai missä perillä on.
Oltiin siis Om Beachilla Namaste Guesthousella joka oli täynnä, yllätys että on paikat bookattuna kun tultiin jotain päivää ennen jouluaattoa.
Sitten me päätettiin et mennään käveleen rantaan, vähän jännitti koska oli niin pimeetä ja pelkään kaikkii koirii ja muit hullui mut hyvin se sit meni. Jossain kohtaa joku tyyppi kysy et mitä tehää ja sit se vissii näki meiä rinkat ja tollee ja sano et voiaa mennä nukkuu yhen ravintolan siihen "terasille". Siel sit nukuttii ja aamusta saatii oma majamökki, jossa tosin viihyttii sit vaa yks yö kun se oli oikeesti aika köppänen ku ei lattiaa, oli vaa hiekkaa ja sit siin oli sänky ja tollast mut vähä ärsyttävää ku on hiekkaa kaikkial. Ja siel hais jotenki tosi kakalle.
Ylennettii asumista sit sellasee mökkii mis oli ihan lattialattia, ja myöhemmin viel sellasee mis oli oma suihku ja vessa. Aika hyvii sattumii et vapautu, sinne tuli sen viikon aikana monii jotka just aamusin kärkky et onks missää vapait mökkei.

Gokarna oli paljon hienompi ja ihanampi ku Varkala, vaik onhan sekin sellanen turistimesta. Tai ainakin se Kudle ja Om Beach, Paradise ja Half Moon rannoilla ei käyty, niis on kuulemma vähän autiompaa. Om Beach on sellanen rannanpätkä, siel on sellasii majoi ja ravintoiloita, aika lepposaa. Ja korunmyyjii sikana, tietty ostin pari koru yhelt ku on nii hankalaa sanoo ei. Ja sitku ei viiti ola epäkohtelias ni sit ne aina jäi juttelee tosi pitkäks aikaa ja sit ku ei ollu aikomuksis ostaa mitää ni inhotti aina vaa olla et eieieie.
Yhille korunmyyjille opetin tärkeää "suomea", kun kerran kolme korunmyyjää tuli hengaamaa mun kaa kun se eka joka oli tullu siihen myymää tajus et en osta ja se kutsu ne loput siihen. Nii siis opetin niille, et jos joku on vähä outo tai hullu ni pitää sanoo TIKTAK TIKTAK VIRIVIRI TÖÖT TÖÖT, vastineeks ku ne koitti opettaa mulle kannadaks jotain kieltäytymisfraasii. Mut ei ne oikei osannu sanoo tot tööt tööt ku ei ne osaa ööt.

Eräänä päivänä käveltiin kaupunkiin, kai sinne oli jotain viien ja kuuen kilometrin luokkaa matkaa, sit siellä paniikkiostin tuliaisia. Kauheen ahistavaa. Ja yhtenä päivänä lähettiin kävelee Half Moon Beachia kohti, meinasin kuolla paniikkii ku oli niin jännittävä ja extremereitti, kapeita hiekkapolkuja ja jos ois vähän lipsahtanu ni ois tippunu sikkepitkän matkan joko meree tai joillee kiville. Auts, onneks ei tiputtu.

Ainii sitten kävi toinen maailmaonpieni -asia, kun makoilin rannalla yks päivä ja mun vieree tuli suomalaisii tyttöi. Sit aluks en puhunu mitää, koska olin salainen agentti ja vakoilin niitä, mut sitten yks niistä kysy mistä oon ja sitten paljastuin suomalaiseksi. Ne oli tullu Intiaa tekemään sellasta dokumenttia, mikä jotenkii liitty lasten ja anisten oikeuksii ja tollasta, ja sit kun kerroin mitä oon puuhaillu Intiassa niin ne halus haastatella ja kuvata mua siihen dokumenttii. No okke! Sitte tehtiin se haastattelu, ja sit aloin puhuu derbyy niille, ja sit kävi ilmi et se mun haastettelijatyyppi tuntee meiän joukkueen Ursulan. WHAT. No tietysti toka kerta kun kohtasin suomalaisia, nekin on jotain kautta kytköksissä muhun. Tai sillee, ei sillee, mut kuitee. Suomi on pieni ja derby pienentää sit viel enemmän.

Kerran huijasin yht rantamyyjää et oon Pirkko, mut se vaa sano koko ajan et Kirkko, ja se oli hassuu. Kirkkokirkkokirkko.





Gokarnasta Mangaloreen, taksilla ja bussilla, hienoon hotelliin, Ville lähti tänään ja mä lähen huomenna. Ihanaa päästä kotiin, saa olla rauhassa ja puhtaudessa ja kaikkee. Ja sit pääsee derbyy. Ja kaikkee!
Mut kyl ehkä saatan joskus tulla tänne uuestaa.

Moikka blogi, oli yhtä tuskaa kirjottaa.

Varkala

Ville tuli, muutettiin hotelliin ja sitten mun työt loppu ja lähettiin Varkalaan lauantai-iltana.

Ostettiin sellaset unreserved-liput, eli ei varattuu ennakkoon vaan ostettiin juna-asemalta vähän ennen junan lähtöä. Varkalaan on jotain vähän päälle 800 km Bangaloresta, ja matka kestää jotain 14 tuntia. Liputhan ois voinu varata etukätee mut ei me tajuttu ja osattu joten sitten noilla viimehetken lipuilla pääsikin sellaseen vaunuun, jossa oli vaan istumapaikkoja ja ihan saatanan täyttä.

Sitten oltiin vähän että jaa 14 tuntia rinkat selässäkö sitten seisotaan, mut sit Ville kävi herättää jonku tyypin joka nukku siellä penkkien läpuolella matkatavaroille tarkotetussa hyllyssä.
Sitten saatiin sieltä ylhäältä istumapaikat ja rinkoillekii löyty joku kolonen. Ei se kuitenkaan liian mukava paikka ollu ja mietittiin et miten päästäs sellaseen nukkumisvaunuun, aiemmin oltiin käyty kyselemässä eri ihmisiltä juna-asemalla et onko mahollista jotenkin upgradee meiän lippuja mut joku setä sano ettei oo tilaa missää nukkumisvaunus. 

En ollu oikeesti vihanen, hmyily näytti lampaalta ni piti olla mutrunaama.

Pehmeä ja ihana sänkymme

Jollain väliasemalla mun piti käyä kattoo oisko jossain paremmas vaunus tilaa, mut ne ovet oli tietty lukossa niin ettei ulkoo päässy niihin. Nukuttiin sitten siellä ylhäällä hattuhyllyssä kahestaan kun se tyyppi joka oli meiän kanssa siellä lähti pois.
Oli kyl semiluxus-tunne vaikka se hylly olikin jotain 70cm levee, mut SOPU SIJAA ANTAA HEH HEH.Eli sai jopa nukuttua jonkun verran matkalla!

Oli pikkase ruuhkaa!

Meil ei ollu sillee aavistusta myöskään siitä, millon pitää jäädä pois koska ei ne junissa pahemmin mitää kuulutellu, ja sit joku toinen matksutaja lupas kertoo että millon on meiön pysäkki. Se oli just sanonu että jotain 5 pysäkkiä ja sitten on Varkala, niin ajattelin et meen pesee hampaat sitten kun luulin että on aikaa, kunnes sit matkalla kuulin Villen äänen ja että IS IT THIS STOP ja sitten vaa juoksulla äkkiä tajas, kamat tiettykin oli hieman levällään ja kauhee kiire pakkaa et päästää ulos oikeel asemal. Kengät meinas jäädä junaa mut saatiikin sit kaikki kamat kun muut matkustajat vähän autto siinä hommassa, ja lopulta se juna oli jo alkanu liikkumaan, eli hyppäsin pois LIIKUVASTA JUNASTA how cool is that.

Sitte oli että jee Varkala, tai no melkee, mut emmä nyt julkisesti jaksa avautuu siit miten nahisellaa n .5 kertaa tunnista jostain turhista paskoista. Niin, koska hampaidenpesu ei ees kerenny alkaa junassa, niin pestiin hampaat siinä junalaiturilla, kun juna- ja bussiasemilla on melkeepä aina sellasia hanoja ja lavuaareja että voi juua. Ite en jois mut voihan sellasel hampaat pestä.

Vaatimaton huoneemme

Näytettii varmaa aika ressukoilt tai jotain ku oli kamat vähä levällää siin ja muuta, kun joku mies lähestyi meitä ja kyseli että mihis ollaa menossa ja niin edelleen. Sanottiin että ei tietoa vielä, ja sitten se ehotti että nooo tulkapaa lapset kyytiin niin minä vien teidät hyvään ja halpaan paikkaan lähellä rantaa! Tässä kohassa kaikki ootte siel varmaa et omg TUNTEMATON MIES TARJOAA KYYTIÄ, HERRAJJUMALA! Mut tietty lähettiin sen matkaan. Se sano että 100 rupiaa ja että se vie meiät sinne ja sillee. Koska eihän me tiietty tästä paikasta et mihin mennä ja sillee niin mentii sen kaa ja sitten se toikin meiät tänne missä nyt nukutaan. Oikein hauskan näkönen bungalow-mesta ja meri tosiaan on tossa ihan lähellä. Maksaa 500 rupiaa yö, eli on halpa! Huoneessa on muutamia torakoita mutta who gares, ne on helppo huijata ulos. Ja muurahaisilla on ihan omat missiot, ei ne meitä häiritse vaan kipittelee seinissä. Harmittaa etten ite oo nähny yhtän mut Ville on nähny pari gekkoo tai jotain muuta liskoo jossain vessan katossa. 

Tuolla kallion pääläl menee sellanen katu jossa on tuhatmiljoonaa stereotyyppistä Intiahippikauppaa

  Ja ahhh kalaruuat on maailman parhaita, kalat on aina ravintoloiden edustalla esillä ja sieltä voi käyä valitsemassa oman kalan minkä ne sitten valmistaa ja tuo kokonaisena nokan eteen ja syötäväksi mmmmm! Ainiin ja kookosriisi, ehkä parasta ikinä.

Tää on ihan sinänsä kaunis paikka, meri on ihana, mut lähetään täältä pois vissiin torstaina koska on niin jäätävä turistirysä et tuntuu ihan siltku ois huorissa tai jotain. Että Goalle ei ees tarvi mennä koska tää on sen eteläinen pikkuserkku pienemmässä mittakaavassa. Ärsyttää ku tietää et jotku tyypit tulee vaa tyylii tähän mestaa kaheks viikoks ja sit ne on sillee nojöö olin Intias ja siis joo tosi siisti mesta vitusti gaigge henkisyysah Äiti Intia siellä mä valaistuin ja soitin bongorumpua rannalla ARGHASDFUFUFU koska tää on samanlainen länsimaalaisia varten rakennettu utopia ku joku Bulgarian Sunny Beach. Jotenki nolottaa olla tääl mut koitan päästä sen yli koska lähetää täält pian ja meri.

Papppppaija ja ananasmehuu ja hedelmäsalaattii mm! Ainii unohin ottaa kuvii tästä miljöööstä mutta tuossahan tuo taustalla näkyy, tollasessa jutussa me asutaan.

Tavattiin tiistaina yks israelilainen mies jonka kaa sit päädyttiinkin viettää iltaa ja se kerto paikoista joissa oli käynyt ennen tänne tuloa, ja se suositteli kovasti Gokarnaa joka sijaitsee vähän Goan alapuolella. Se oli muutenkin yks etappi tällä matkalla, mut nyt taietaa mennä sinne suoraan kun se kerto kaikista paikoista mis on ollu ja suuri osa niist on niitä mis iteki ajateltii käyä mut se sano et ne ei oikee sille säväyttäny. Sekin sano siitä et tää Varkala on kyllä superturisti, ja että Gokarna ei niinkään, jotkut matkan varrella olevat taas on joten siis Gokarna täältä TULLAAAAAAN ehkä torstaina tai perjantaina. Jee.

5. ja 6. viikko, kai. Enemmän kuvaa, vähemmän höpinää!

Nyt on niin sikanaa kuvia, et en viiti kirjottaa paljoa. Kuvat suurimmaks osaks koulumatkan varrelta, koulusta ja jostain.

Onnittelut Suomen toverille!

Pähkynöitä

Ainiin, sellainen juttu, et mun projektissa kävi vierailulla uuet, marraskuun alussa tulleet vapaaehtoset. En muista nyt tarkkaa oliko se mones viikko, mut ei kai sillä niin väliä. No kuitenkii, niien joukossa oli kaks suomalaista tyttöä! AA! Oli ihan superoutoo puhuu Suomee kun en yli kuukautee ollu puhunu tai kuullu! Alko vähän melkee itkettää ku oli niin hassun tuntusta suussa, tuntu et puhun jotain perunaa ja kultakalaa ja huhuhu! Oioi, se oli hienoo.

Bussin EA-tarvikkeet

Lähikookos, aika moni aamu on alkanut kookosvedellä ja kookoslihalla. Vedet tuoreesta kookoksesta voittaa kaikki tuontipurkkivedet ihan 100-0.

Vihannekset ja yrtit ja liikenne, veikkaan et aika myrkyllinen yhistelmä.

Mun vakkari hedelmäkipsa

Koulumatkakuvia:  

Kummitustalo HUHUU

Shivajinagar, koulun naapurusto

Kodit koulua vastapäätä

Ollaan tehty taivas ja meri, tässä pojat lisäilee kaloja ja muita öllejä mereen.

Pyykkipäivä

UNO! Tälläsellä pienellä porukalla se sujuu, sitkun on viiest ylöspäin se on pelkkää kaaosta. Kesti tovi
et lapset tajus et +4 ei oo hyvä juttu.

Luulen et nää oppii enemmän hassui ilmeit kun englantii, mut ei se mitää, just hyvä :) Toi tyttö, Suma, on
oppinut et toi on monkey-ilme, hahah!

Ihana Arul <3

Poliisiauto, tälläsis kuulemma kuljetetaan vankei jonneki missä ne joutuu töihin.

Talo on puun ympärillä, siistii!

Angry Birds madness

OMG millaisia onnellisuusaaltoja meni päässä kun näin nää! Oisin heti kokeillu, mutten
uskaltanu ku ei ollu toestoppei, ois kuitenki tullu tuhoo.

Ihanat muovipleitit

All natural ingredients naamanhoitomössöjä, kaikkii älyhienoi juttui jossain luonnonmukaisuuskaupassa. Täältä ostin hyytelösaippuaa kun se oli niin hassuu!

Julisteparhautta:

Koitin kysyy et mikä temppeli tää oli, mut en saanu selville :(

Ottaa lepii

Kaihoisasti katselee putiikin sisään, ehkä se jonain päivänä pääsee sinne.

Diwali ja meiän koristukset

Diwalin aikana olin tosi tylsä juhlija, enkä mennyt mihinkään ulos ihmetteleen, koska mul on rakettitraumat täällä. Plus ainakin täs meiän kotikadulla vaikutti siltä et kova meteli oli se ykkösjuttu raketeis, suurin osa oli sellasia älyttömiä papatteja ja tuntu et tärykalvot irtoaa kun kävi tossa ulkosammalla. Rakettibileet kesti jotain kolme päivää, aikalailla aamusta iltaan. Diwali on siis valojen juhla ja tääkin juhla symboloi hyvän voittoa pahasta. Kynttilöitä poltetaan paljon jotta jumalatar Lakshmi tuntisi ittensä tervetulleeksi. Rakettien avulla häädetään pahat henget pois. Diwali on myös sadonorjuun juhla, ja viimeinen juhla ennen talven alkua.

Talvesta puheenollen, täällä ihmiset käyttää pipoa heti kun lämpötilat on jotain 20 asteen luokkaa, haha. Raukat on ihan jäässä! Ei mut täällä Bangaloressa on oikeesti aika kylmä illalla ja aamulla, menee alle 20, voi olla jopa vaan 14. Bangalore on niin korkeella verrattuna muihin ympäröiviin paikkoihin et siks tääl on vähä viileempi kun muualla. Mut se ei kauaa mua haittaa, kun 1.12. lähen poissspoisspoisss!

Afterpartyt, rakettiroskaa!

Yks aamu kun menin kouluun, ihan siin lähel oli käynnissä tällänen
linnunpelastusoperaatio. Raukka oli jäänyt siivestään kiinni johonkin naruun.

Lintu saatiin onneksi irti, mut se ei oikein päässyt lentoon niin nuo miehet sitten suki
sen vähän rispaantunutta siipeä, mut en jääny seuraamaan tilannetta niin en tiedä mitä
sitten kävi.

Ostin lapsille naamareita, superiloa ja riemua!

Ostin viikonloppuna lapsuille naamareita. Oikeesti se meni niin, et näin naamarit ja kahmin niitä heti kun ajattelin et hitsi täytyy kyl pitää naamaribileet sit Suomessa, ja sit tajusin et ainii lapsia on myös, ehkäpä ostan niillekkin. Niin sitten tein ja maanantaina annoin ne heille ja huh huh millanen soppa siit taas synty. Se on niin hankalaa välil kun ne ei aina heti tajuu et tosiaan kaikille riittää ja ei tarvis tapella kaikesta. Mut onneks sitten osasivat kai ottaa ihan iisisti, annoin ne päivän lopussa niin en tiedä miten villeissä merkeissä loppupäivä meni :) Tää kuva tosin on otettu mun Diwali-vapaan jälkeen keskiviikkona.

Ainiin, kuuenkymmenen naamarin lisäks ostin itelleni sellasen pyörän töötin joka on niinku kissanpää ja sitä pitää puristaa ni se vinkuu! Superhieno ai että ootan et pääsen kesäl tööttäilee sil ihmisille!

Hiustenlaittobisneksii.

Weekly sheet, joka viikko pitää tällänen todistusaineisto kerää FSL:lle. Eipä ollu rankka viikko tää viikko :D

Opin tykkäämään papaijasta, mmmmm ykkösherkku <3

Iltapäivämeininkii

Kuolleella rotalla ei Ganesha voi ratsastaa.